30.12.2002

H:n sosiaalilautakunta pysytti alaisensa viranhaltijan 24.1.2001 tekemän päätöksen, jolla X:n hakemus enemmälti hyläten X:lle myönnettiin toimeentulotukea vuoden 2001 tammikuulle 204 markkaa.

Hallinto-oikeus hylkäsi 16.11.2001 X:n valituksen sosiaalilautakunnan toimeentulotuen antamista koskevasta päätöksestä.

Hallinto-oikeus oli erikseen eri kokoonpanossa 15.10.2001 tekemällään välipäätöksellä hylännyt X:n hallinto-oikeuden jäsenten ja esittelijän esteellisyyttä koskeneen väitteen.
Välipäätöksensä perusteluissa hallinto-oikeus viittasi oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa säädettyyn ja totesi, että X oli ilmoittanut aikovansa tehdä hallinto-oikeuden jäsenistä sekä hallinto-oikeuden esittelijästä rikosilmoituksen. Pelkästään X:n aikomus tehdä rikosilmoitus tai se, että hän on ilmoittanut aikomuksestaan hallinto-oikeudelle, ei tee X:ää mainittujen hallinto-oikeuden jäsenten ja esittelijän vastapuolta oikeudenkäynnissä tai viranomaisen käsiteltävässä asiassa. Hallinto-oikeuden jäsenillä ei voitu perustellusti epäillä olleen X:n kyseessä oleviin valituksiin ennakkoasenne sen takia, että he olivat osallistuneet X:n aiemman toimeentulotukivalituksen käsittelyyn tai sen takia, että X oli ilmoittanut aikovansa tehdä heistä rikosilmoituksen. X ei ollut muutoinkaan esittänyt perusteltua aihetta epäillä hallinto-oikeuden jäsenten tai esittelijän puolueettomuutta. Hallinto-oikeuden jäseniä ja esittelijää ei voitu muullakaan oikeudenkäymiskaaren 13 luvun mukaisella perusteella pitää esteellisinä käsittelemään X:n toimeentulotukivalituksia.

X pyysi lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksistä. Valituksessaan hän vaati hallinto-oikeuden päätösten kumoamista ja toimeentulotukea koskevan hakemuksensa hyväksymistä lisäksi hän katsoi, että hallinto-oikeuden jaoston puheenjohtaja ja esittelijä sekä hänen hallinto-oikeudessa mainitsemansa muutkin hallinto-oikeuden jäsenet olivat asiassa esteellisiä, koska he olivat aiemmin käsitelleet hänen vastaavia asioitaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu: Korkein hallinto-oikeus myönsi valitusluvan siltä osalta kuin valituksessa oli kysymys hallinto-oikeuden jäsenten ja esittelijän esteellisyydestä. Tältä osin valitus tutkittiin ja hylättiin. Hallinto-oikeuden välipäätöksen lopputulosta ei muutettu eikä hallinto-oikeuden pääasiaratkaisua tällä valitusperusteella kumottu.

Perustelut: Perustuslain 21 §:ssä on säädetty oikeudesta saada asiansa riippumattoman tuomioistuimen käsiteltäväksi. Hallintolainkäyttölain 76 §:n mukaan valitusasiaa käsittelevän henkilön esteellisyydestä on voimassa soveltuvin osin mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa (441/2001) on säädetty tuomarin esteellisyydestä.
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaan tuomari ei saa käsitellä asiaa, jos hän on sanotussa luvussa tarkoitetulla tavoin esteellinen. Saman luvun 2 §:n mukaan tuomaria koskevia säännöksiä sovelletaan myös tuomioistuimen esittelijään. Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tuomari on esteellinen, jos asianosainen on tuomarin vastapuoli muussa oikeudenkäynnissä tai viranomaisen käsiteltävässä asiassa, ja 2 kohdan mukaan, jos tuomarilla on asianosaiseen sellainen suhde, että se, erityisesti käsiteltävänä olevan asian laatu huomioon ottaen, antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Pykälän 2 momentin mukaan esteellisyyttä ei pykälän 1 momentin nojalla aiheudu yksin sen vuoksi, että asianosainen on pannut mainitun asian vireille aiheuttaakseen esteellisyyden tai muutoin selvästi perusteetta.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muu erityisen syyn vuoksi. Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu sanotussa luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

Hallituksen esityksessä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp.) on todettu, että esteellisyys on arvioitava erikseen kussakin yksittäistapauksessa. Hallintotuomioistuimissa käsitellään paljon valituksia, jotka kohdistuvat lyhytaikaisiin hallintopäätöksiin. Esimerkiksi sosiaalisia etuuksia ei voida yleensä myöntää kovin pitkäksi aikaa. Sen vuoksi on todennäköistä, että tuomioistuin joutuu toistuvasti ratkaisemaan saman asianosaisen asioita ja usein myös samoilla perusteilla. Ennakkoasenteeseen perustuva esteellisyys tulee ratkaista tapauskohtaisen arvion perusteella. Suurimmassa osassa hallintotuomioistuinten asioita ei yleensä ole erityisiä perusteita sille, että asian ratkaisemiseen aiemmin osallistuneet jäsenet katsottaisiin esteellisiksi.

Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (SopS 19/1990) 6 artiklan 1 kappaleen mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksiltaan.

Ihmisoikeussopimuksen 6 artikla ei sisällä nimenomaisia määräyksiä tuomarin esteellisyydestä. Sopimuksen noudattamisen takeeksi perustettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on useassa tuomiossaan ottanut kantaa siihen, mitä vaatimuksia 6 artiklassa tarkoitettu oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja siihen liittyvä vaatimus tuomioistuimen puolueettomuudesta asettavat tuomareiden henkilön suhteen.

Ihmisoikeustuomioistuin on tarkastellut puolueettomuutta yhtäältä subjektiivisen ja toisaalta objektiivisen puolueettomuuden kannalta. Subjektiiviselta kannalta on arvioitava, onko tuomari yksittäisessä tapauksessa oikeudenmukaisen menettelyn sijasta toiminut puolueellisesti ja suosinut tai syrjinyt jotakin asianosaista. Objektiiviselta kannalta on arvioitava, onko tuomioistuimen organisaatiossa, kokoonpanossa ja toiminnassa sellaisia tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa objektiivisiin syihin perustuvaa epäilyä tuomioistuimen puolueettomuudesta. Tällöin tarkastellaan sitä, näyttääkö tuomioistuinmenettely siihen liittyvine järjestelyineen asiaa objektiivisesti tarkastelevalle ulkopuoliselle perustellusta syystä puolueettomuutta vaarantavalta.

X on hallinto-oikeudessa ilmoittanut aikovansa tehdä hallinto-oikeuden jäsenistä sekä hallinto-oikeuden esittelijästä rikosilmoituksen. X:n aikomus tehdä rikosilmoitus tai se, että hän on ilmoittanut aikomuksestaan hallinto-oikeudelle, on tuossa vaiheessa ollut X:n yksipuolinen tahdonilmaisu eikä se ole aiheuttanut sitä, että X:stä olisi tullut hallinto-oikeuden jäsenten tai esittelijän vastapuoli oikeudenkäynnissä tai viranomaisen käsiteltävässä asiassa eikä se ole antanut perusteltua aihetta epäillä tuomarin tai esittelijän puolueettomuutta X:n toimeentulotukea koskevassa asiassa.

Hallinto-oikeuden jäsenet eivät olleet oikeudellisesti sidottuja aikaisempiin X:ää koskeviin ratkaisuihinsa. Asiaan ei liity sellaisia erityispiirteitä, että olisi perusteltua syytä epäillä X:n asioita aikaisemmin käsitelleiden tuomareiden halua ja kykyä ottaa huomioon esillä olevaa asiaa koskevat olosuhteet.

Asiassa ei ole käynyt ilmi, että hallinto-oikeuden jäsenellä olisi esillä olevassa asiassa hänen aiemmin X:n toimeentulotukiasiassa tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi ennakkoasenne tai että hänen puolueettomuuttaan olisi syytä epäillä. Samoin on katsottava hallinto-oikeuden päätöksessä mainittujen muidenkin jäsenten osalta. Asiassa ei ole käynyt ilmi muutakaan perustetta, jonka johdosta hallinto-oikeuden jäseniä voitaisiin pitää oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa säädetyllä tavalla esteellisenä käsittelemään X:n toimeentulotukea koskevaa valitusta. Oikeudenkäymiskaaren esteellisyyttä koskevat säännökset eivät ole estäneet hallinto-oikeuden jäseniä ratkaisemasta esillä olevaa asiaa. Samoin oli katsottava hallinto-oikeuden esittelijän osalta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö huomioon ottaen asiassa ei myöskään ole ilmennyt sellaisia erityispiirteitä, että kysymyksessä olevan X:n toimeentulotukea koskevan valituksen käsittely olisi loukannut ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa tarkoitettua oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa.

Näillä perusteilla X:n valitus siltä osalta, kuin se koski esteellisyyttä, hylättiin.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Timo Silenti, Lauri Tarasti, Marita Liljeström, Pekka Vihervuori ja Ilkka Pere. Asian esittelijä Marja-Liisa Judström.